Millaista riistaa voidaan metsästää?

Suurriista:

Karhu, Ursus arctos

Viron metsien suurin petoeläin. Meidän karhut ovat keskikokoisia, paino 90 – 340 kg. Ennätyskallo sai 67.46 CIC:n pistettä (Baltian maiden ennätys, maailmanlaajuisesti 10. sija). Vuonna 2007 kaadettiin 27, vuonna 2008 yhteensä 37 karhua.

Karhua, paitsi pentuineen liikkuvaa naaraskarhua, saa metsästää hiiviskelemällä tai väijytyksestä 1. elokuuta alkaen 31. lokakuuta asti sen aiheuttamien vahinkojen alueella tulevien vahinkojen torjumisen tarkoituksessa. Metsästää saa siis näin ollen häirikkökarhuja.

Vuonna 2009 myönnettiin kaatolupia 60 karhun kaatamiseen, mutta kauden päätyttyä oli kaadettu vain 40 – 45 karhua. Vuonna 2010 sallittiin myös 60 karhun kaataminen, mutta todellisuudessa kaadettiin 57 eläintä. Vuonna 2011 on sallittu 65 karhun kaataminen.

Susi, Canis lupus

Viron metsien pelätyin petoeläin. Tähän mennessä suurin kaadettu susi painoi 82 kg. Vuonna 2007 kaadettiin 39 sutta, vuonna 2008 peräti 156 sutta. Susi on tällä hetkellä tavanomainen petoeläin koko Virossa. Viron metsissä laskettiin vuonna 2009 asustelevan noin 270 sutta. 1. maaliskuuta 2009 alkaneena ja 28. helmikuuta 2010 päättyneenä metsästyskautena myönnettiin lupa 173 suden kaatamiseen, mutta niitä onnistuttiin saamaan vain 101.

Suden sanotaan olevan metsän riistanhoitajan, sillä se metsästää sairaita tai loukkaantuneita eläimiä ja rajoittaa jyrsijöiden ja hirvieläinten lukumäärää.

Hirvi, Alces alces

Kautta aikojen arvostetuin riistaeläin Virossa. Meidän metsin suurin eläin. On kaadettu myös yli puoli tonnia painaneita uroshirviä. Vuonna 2007 kaadettiin 4911, 4133 vuonna 2008, 4031 vuonna 2009, vuonna 2010 yhteensä 4255 hirveä. Virossa on arviolta noin 10 000 hirveä. Niistä kaadetaan vuosittain kolmasosa, mutta siitä huolimatta hirvikanta ei vähene, sillä hirviä syntyy vuosittain 30% verran lisää. Täysikasvuiset yksilöt painavat keskimäärin 300 – 500 kg, vasat noin 100 kg.

Punapeura, Cervus elaphus

Punapeuran sarvista haaveilee varmaan jokainen virolaismetsästäjä. Peuroja tavataan Hiidenmaalla ja Saarenmaalla. Vuonna 2007 kaadettiin 220 peuraa, 300 vuonna 2008, 403 vuonna 2009  ja 497 yksilöä vuonna 2010 .

Villisika, Sus scrofa

Villisika saapui Viron 1920-luvulla. Nykyään se asustaa runsaslukuisena koko maassa. Meillä kaadettujen villisikojen paino on yleensä 50 – 150 kg. Suurin kaadettu karju painoi 350 kg, emakko 300 kg. Vuonna 2007 kaadettiin 13 818 villisikaa, mutta 19 757 vuonna 2008, 20 072 vuonna 2009 ja 17 028 yksilöä vuonna 2010.

Karjut, jotka muuten ovat erakkoja, liittyvät kiima-aikana muuhun karjaan ja silloin käydään karjujen välissä verisiä taisteluita, jossa heikommat eläimet karkotetaan karjasta. Taistelujen voittaja parittelee kaikkien karjan naaraiden kanssa.

Metsäkauris, Capreolus capreolus

Viron runsaslukuisin hirvieläin. Metsäkauristen kanta on tällä hetkellä hyvällä tasolla. Täkäläisten yksilöiden keskipaino on 25 – 30 kg. Vuonna 2007 kaadettiin 19 643 kaurista, 18 006 vuonna 2008, 15 716 vuonna 2009, 5075 yksilöä vuonna 2010.

Metsäkauriiden kiima-aika kestää heinäkuun lopusta elokuun loppuu. Sinä aikana voi kuulla uroksen haukahduksia ja naaraiden hiljaista piipitystä. Kun kaksi urosta kohtaa, ne arvioivat toinen toisensa sarvia, kokoa ja rohkeutta. Jos näyttää siltä, että toinen uroksista ei ole riittävän kookas, jotta pärjäisi toiselle, heikompi pakenee. Mutta jos molemmat urokset katsovat pärjäävänsä toiselle, alkaa voimien mittely. Taistellaan siihen asti, kunnes toinen uroksista kuolee tai pakenee. Vahvempi uros sai oikeuden paritteluun. Naaraalla syntyy 1  2 (harvoin 3) täplikästä vasaa, jotka ovat alussa melko avuttomia. Ne saattavat joutua ilvesten, karhujen, suden tai jopa ketun saaliiksi. Paljon metsäkauriita menehtyy viljan puinnissa ja maanteillä.

Ilves, Felis lynx

Viron ainoa luonnonvarainen kissaeläin. Painaa keskimäärin 20 – 25 kg. Ilves tappaa ja syö eri tietojen mukaan 40 – 80 metsäkaurista vuodessa. Ennätyskallo 28.99 CIC:n pistettä (maailmanennätysten taulukossa 2. sijalla), ennätystalja 214.84 CIC:n pistettä, se on samalla maailmanennätys. Vuonna 2007 kaadettiin 76 ilvestä, 150 vuonna 2008, 184 vuonna 2009, 181 yksilöä vuonna 2010.

Ilveksen kaatolupia myönnettiin Virossa metsästyskaudelle 2009/2010 yhteensä 210, mutta sinä aikana kaadettiin vain 180 ilvestä.

Kiima-aika on helmi-maaliskuussa. Yhden naaraan kannoilla saattaa silloin olla jopa 5 urosta. Naaras on valmis parittelemaan 3 päivän ajan, tiineys kestää 63 – 74 päivää.

Muita riistaeläimiä: majava, minkki, jänis, supikoira, mäyrä, näätä, piisami, kettu, hilleri.

Riistalinnut:

Merimetso, Phalacrocorax carbo

Tämän ison ja tumman linnun saattaa tavata meren ja makean veden vesistön rannalla. Tämän linnun kanta on viimeisen vuosikymmenen aikana räjähdysmäisesti kasvanut. Paino enintään 2,5 kg. Saalistetaan kannan rajoittamisen tarkoituksessa.

Harmaahaikara, Ardea cinerea

Euroopan suurin ja tavallisin haikara. Perusväritykseltään harmaa. Aiheuttaa kalanviljelyyn merkittäviä vahinkoja. Saalistetaan kannan rajoittamisen tarkoituksessa.

Metsähanhi, Anser fabalis

Pesii suostuneissa paikoissa ja taigassa Pohjoisen jäämeren rannoilla. Höyhenpeite ruskea, jalat oranssinkeltaiset. Paino enimmillään 4,2 kg.

Tundrahanhi, Anser albifrons Tundrassa ja taiga-alueella levinnyt hanhilaji. Meillä muuttolintuna keväisin ja syksyisin. Paino enimmillään 3,3 kg.

Merihanhi, Anser anser

Pesii Islannilla, Skotlannissa, Keski-Euroopasta Tyyneen valtamereen asti, Suomessa ja Ruotsissa. Meillä sekä pesivänä että muuttolintuna. Pesii kaislikon peittämissä merenlahdissa ja rannikkojärvillä, myös merensaarilla. Painaa enimmillään 4,5 kg.

Kanadanhanhi, Branta canadensis

Amerikan mantereen pohjoisosasta peräisin oleva useiden alalajien isokokoinen hanhilaji. Posket ja leuanalus valkoisia. Meitä lähimmät pesimäalueet sijaitsevat Suomessa ja Ruotsissa. Joitakin yksilöitä tavataan meillä joka vuosi. Paino enimmillään 5,4 kg.

Valkoposkihanhi, Branta leucopsis

Pesii Grönlannissa, Huippuvuorilla, Novaja Zemljalla ja muualla Pohjoisen jäämeren rannalla. Yksittäiset parit pesivät myös meillä. Syksyisin runsaslukuinen muuttolintu. Otsa, posket ja leuanalus valkoisia. Paino enimmillään 2,4 kilo.

Haapana, Anas penelope

Haapana on varista hieman pienempi ja vähän kömpelön oloinen. Meillä lähinnä muuttolintuna, paikoitellen viettää kesän täällä (sulkakadossa koirasten ryhmät kesä-heinäkuussa merenlahdissa on). Paino enimmillään 1 kg.

Harmaasorsa, Anas strepera

Hieman varista pienempi, uiva sorsa muistuttaa sinisorsaa. Pesii pääasiassa Kaakkois-Euroopassa. Meillä vähälukuinen hautomalintu. Asustaa rehevissä vesistöissä. Paino enimmillään 1,3 kg.

Tavi, Anas crecca

Tavi on meidän pienikokoisin sorsalintu – korkeintaan naakan kokoinen. Se on samalla eräs runsaslukuisin uimasorsa pesimä- ja muuttokaudella. Asustaa monenlaisissa sisävesistöissä. Paino enimmillään 500 g.

Sinisorsa, Anas platyrhynchos

Sinisorsa on melko kookas lintu, varista kookkaampi. Sinisorsa on meillä eniten saalistettu riistalintu. Paino enimmillään 1,5 kg.

Jouhisorsa, Anas acuta

Jouhisorsa on noin variksen kokoinen ja sirompi kuin sinisorsa. Paino enimmillään 1,3 kg.

Heinätavi, Anas querquedula

Heinätavi on noin naakan kokoinen kuten tavikin, mutta sen höyhenpeite on vaaleampi. Se on Virossa runsaslukuinen pesijä ja lisäksi vähälukuinen muuttolintu. Talvehtii yleensä Afrikassa. Paino enimmillään 600 g.

Lapasorsa, Anas clypeata

Lapasorsa on pienehkö sorsalintu, varista pienempi. Pesii merenlahdissa, harvemmin järvissä. Paino enimmillään 1 kg.

Punasotka, Aythya Ferina

Punasotka on meillä aika runsaslukuinen ja yleinen pesimälintu. Liha on maukas, mutta joutuu ani harvoin saaliiksi. Syksyisin saalistetaan muutama kymmenen yksilöä. Talvehtii Välimerellä.

Tukkasotka, Aythya fuligula

Meidän runsaslukuisin sukeltajasorsa Viron merensaarilla, rannikkojärvissä, monenlaisilla sisävesistöillä, mm. kalakasvattamoissa ja rämejärvissä. Kanta on kasvussa.

Haahka, Somateria mollissima

Pienen hanhen kokoinen kömpelö lintu. Lentää raskassoutuisesti. Metsästyskauden alkaessa on suurin osa linnuista jo lähtenyt. Paino enimmillään 2,8 kg.

Alli, Clangula hyemalis

Alli on tukkasotkaa pienempi. Pesii tundravyöhykkeessä. Alli on Viron runsaslukuisin muuttosorsa. Muuttolintujen lukumäärä saa joinakin vuosi yltää miljoonaan yksilöön.

Mustalintu, Melanitta nigra

Mustalintu on melkein korpin kokoinen. Se lentää muuttolintuna meillä satojen tuhansien yksilöiden parvissa pitkin pohjoisrannikkoa. Saalislinnuksi sitä saadaan hyvin satunnaisesti. Paino enimmillään 1,5 kg.

Fasaani Phasianus colchicus

2007 saalistettiin 140, 56 vuonna 2008, 127 vuonna 2009  ja 2010 yhteensä 112 fasaania.

Telkkä, Bucephala clangula

Telkkä on meillä vähälukuinen pesimälintu, joka pesii pääasiassa metsäjärvillä ja jokien rannoilla. Käyttää myös pesälaatikoita. Runsaslukuinen muuttolintu. Talvehtii Itä- ja Pohjanmerellä. Paino enimmillään 1,3 kg.

Pyy, Bonasa bonasia

Pyy on yleinen taigavyöhykkeen havumetsissä. Se asustaa kuusimetsissä, erityisesti kosteissa kuusi-sekametsissä, joissa on runsas aluskasvillisuus.

Peltopyy, Perdix perdix

Virossa tavataan lähinnä peltopyyn alalajia Perdix perdix lucida. Peltopyy on tyypillinen lintulaji aro- ja metsäaroalueilla, joka etsii ravintoa maanpinnalla. Se on nykyisen levinneisyysalueen pohjoisosiin siirtynyt maanviljelyalueiden laajentumisen myötä. Peltopyy muistuttaa ulkoilmeeltään kanaa, mutta on paljon pienempi.

Nokikana, Fulica atra

Nokikana, tai kuten aikaisemmin sanottiin, vesikana, on ilmeisesti kaikkien tuntema musta vesilintu. Meillä yleinen pesimälintu. Paino enimmillään 1,2 kg.

Taivaanvuohi, Gallinago gallinago

Kottaraista kookkaampi. Nousee lentoon mutkitellen, soidinlennossa päästää määkivää ääntä. Pesii Virossa ja on myös muuttolintu. Asustaa soissa, kosteilla nurmilla, rantaniityillä, rämeiden reuna-alueilla.

Lehtokurppa, Scolopax rusticola

Noin naakan kokoinen. Meillä sekä pesimä- että muuttolintuna. Jotkut lehtokurpat muuttavat lämpiminä talvina tänne talvehtimaan, pysytellen silloin lähteiden reunoilla. Suosii kosteita sekametsiä, joissa on myös aukeita paikkoja. Paino enimmillään 420 g. 2007 saalistettiin 1192, 979 vuonna 2008, 976 vuonna 2009  ja  2010 yhteensä 1475 lehtokurppa.